KOTI VUOSIKYMMENIKSI

 

Kun uuden kodin suunnittelu lähti meillä liikkeelle kevättalvella 2017, ihan esimmäisenä täytyi miettiä mitä me siltä haluamme. Selvää oli, että jos nyt toinen talo rakennetaan, siinä myös asutaan siihen asti ettei vanhuksina enää kotona pärjätä. Nyt rakennetaan loppuelämän kotia, taloa meille vuosikymmeniksi. Edellisestä talosta olimme suunnitelleet muuttavamme pois heti, kun lapset ovat lähteneet kotoa.

image5
Julkisivu itään

Suunnittelu lähti liikkeelle pohdinnoista:

  • Montako kerrosta
  • Puuta vai kiveä
  • Kuinka suuri
  • Autotalli vai pelkkä -katos
  • Lämmitysjärjestelmä
  • Aikuisten ja lasten harrastukset
  • Värimaailma ulkona ja sisällä, talon yhtenäinen ilme näiden välillä
  • Näkymät talossa
  • Sisustukselliset elementit

Toiveena oli pienempi talo, kuin edellinen 2-kerroksinen oli ollut. Tällä kertaa mies sai tahtonsa läpi ja talo suunniteltiin yhten kerrokseen. Autotalli ehdottomasti ja katos toiselle autolle. Tai oikeastaan katso autolle ja autotalli harrastusvälineille. Haaveena meillä on aina ollut kivitalo, mutta budjetin sanelemana lähdimme suunnittelemaan puutaloa.

Sisätiloissa mietimme paljon elämää lasten kanssa ja arjen kulkureittejä: mistä tullaan sisään rapaisena, missä vaatteet pestään, mistä ne aamulla lähtiessä noudetaan ja mistä lähtiessä poistutaan? Selkeät kulkureiti myös omille rapaisille harrastusvälineille, jotta ne löytyvät yhdestä ja samasta paikasta taas lähtiessä.

image3
Kodin kulkureitit suunniteltiin helpottamaan arkea. Kuvasta poiketen myös khh:n puolelle tulee liukuovi.

Lapsiperheessä ulkovaatteet eivät koskaan mene kaappiin ja eteinen on aina tulvillaan reppuja ja kenkiä. Tämän vuoksi päädyimme kaappien sijasta sijoittamaan sisääntulon viereen vaatehuoneen ulkovaatteille. Toiveena on, että vaatteet ja kengät kulkeutuisivat edes sinne asti. Liukuoven puolestaan voi vaan vetäistä kiinni vieraiden yllättäessä.

Ehdoton oli iso keittiö, koska meillä ruoka valmistetaan itse. Toiveena oli saarekekeittiö, johon lapset voivat kokoontua läksyjen kanssa myös silloin, kuin itse puuhastelen keittiössä.

Makuuhuoneita täytyy olla neljä, meille kaikille oma ja kyläileville isovanhemmille myös.

Iso ja yhtenäinen olohuone-ruokailuhuone tila, johon suuri takka keskeiselle paikalle.

Iso lasitettu terassi.

Tärkeää oli myös ehdottomasti maksimoida jokinäkymä!

image1
Arkkitehti suunnitteli lasitetun terassin pohjoisseinään kiinteän ikkunan, josta onvielä yhdestä suunnasta näkymä työhuoneesta, terassilta sekä ruokailuhuoneesta joelle

Arjaen luksusta tuo oma walk-in closet ja kylpyhuone makuuhuoneen yhteydessä.

vaatehuone näkymä
Walk-in closet ja sen ikkuna joelle

Lämmitysjärjestelmäksi valikoitui maalämpö maaviileällä. Lisäksi talon alla on tuloilman lämmitykseen ja jäähdytykseen käytettävä maapiiri. Kattokonvektori talon jäähdyttämistä varten sijoitetaan keskeiselle paikalle, josta se puhaltaa viileää ilmaa sekä olohuone-keittiö-ruokailuhuone -tiloihin ja päämakuuhuoneisiin.

Arkkitehdin kanssa mietittiin myös talon näkymiä tarkkaan. Minulle on aina ollut selvää, että kotiin tultaessa ensimmäisenä näkymänä ei saa olla wc:n tai makuuhuoneen ovi. Sen näkymän täytyy olla jotakin ihan muuta. Kuten edellisessäkin talossa, myös nyt sisään tultaessa ensimmäinen näkymä on talon läpi ikkunoista ulos ja joelle. Sama näkymä toistuu ruokaa laittaessa, aamulla ensimmäisenä ja illalla viimeisenä, ruokapöydässä syödessä ja vieraiden herätessä.

Makuuhuoneet puolestaan haluttiin sijoittaa omaan siipeensä, eri puolelle taloa kuin missä sisäänkäynti on. Näin ne saadaan rauhoitettua vierailta. Vain vierashuone on eri päädyssä taloa, kuin muut huoneet. Tämä toki asetti haasteita jälleen kulkureiteille, sillä kulku läpi olohuoneen makuuhuoneeseen ei ole meidän mieleen. Onneksi kokenut ja taitava arkkitehti ratkaisi tämänkin vaivatta.

länteen
Olohuone-ruokailuhuoneen ikkunat joelle ovat jokainen 3 m korkea ja 2,5 m levet. Keskelle tulee pariovet ulos.

Näillä ja monilla muilla toiveilla talon paisui 160 m2:n kokoiseksi. Ihan niin pieneen ei siis päästy, kuin olisimme toivoneet, mutta päätimme, että on parempi huomioida toiminnot ja elämisen vaatimukset kuin puristaa kaikki liian pieneen tilaan. Tässä rakennetaan kotia loppuelämäksi.

Toiveena oli saada talo rakennettua avaimet käteen -periaatteella. Kilpailutusvaiheessa huomasimme karulla tavalla rakenuskustannusten nousseen huimasti seitsemässä vuodessa, siis siitä kun edellistä taloa rakennettiin. Tässä vaiheessa tuli viivästys suunnitelmiin. Palasimme suunnittelupöydän ääreen ja mietimme uudelleen talon rakennusmateriaalia sekä itse tehtävän työn osuutta. Lopulta päädyimme lisäämään oman työn määrää ja talotoimittajaksi valikoitui Passiivikivitalot. Ai miksi? Siksi, että puutalon hinnaksi olisi tullut sama kuin nyt kivitalon lisäämällä oman työn määrää. Puutalolle tarjotut hinnat olivat huikeita, kivitalolle ne ovat kohtuulliset. Kivitalo on aina ollut se haave. Mieluummin siis enemmän omaa työtä ja toteutetaan tässäkin unelma.

image8
Julkisivu länteen kesäkuussa 2018

Hyvin alusta alkaen oli myös selvää, että taloon tehdään valaistus- sekä pihasuunnitelma samalla, kuin itse talo suunnitellaan. Valaistussuunnittelussa lähdimme mukaan Winledin Bloggaa ja someta -kampanjaan. Näistä kokonaan lisää ajallaan.

Näillä suunnitelmilla ja saattoi niitä olla muitakin, kaikkia yksityiskohtia ei vaan muista enää, lähdimme hakemaan rakennuslupaa joulukuussa 2017.

 

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s